Ilmainen toimitus yli 50 € tilauksista

Mitä päästökompensaatiolla tarkoitetaan?

03.02.2022

Mitä päästökompensaatiolla tarkoitetaan?

Viime aikoina on käyty kiihtyvää keskustelua vapaaehtoisesta hiilikompensaatiosta. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan kun mainoksessa kerrotaan: ”Olemme kompensoineet päästömme”?

Hiilikompensaatio ja -kauppa voivat edistää nopeampaa kehitystä kohti nettonollapäästöjä, mutta vain jos toteutuvien päästövähennysten yliarviointi vältetään (Murun & Takahashi, 2021).

Hiilihyvitykset (ns hiilikreditit) toimivat siten, että yritykset voivat ostaa esim. metsitys- tai metsänsuojeluprojekteista hiilikredittejä, joilla kompensoivat omia päästöjään. Idea on investoida hankkeeseen, joka vähentää ilmakehän hiilidioksidia tai vähentää päästöjä ilmakehään. Jokaiselle vähennetylle tonnille hiilidioksidia on laskennallinen arvo. Sen verran kuin hiilikredittejä (eur/hyvitetty hiilitonni) on ostettu, saadaan kompensoitua omia päästöjä tuotannossa.

Väärät laskelmat voivat kuitenkin johtaa siihen, että päästövähennykset yliarvioidaan. Näin voidaan joutua tilanteeseen, jossa ilmastonmuutoksen hillintää ei tosiasiassa tapahdu paperilla hyvistä toimista huolimatta. On olemassa riski, että kompensointiin luotetaan liikaa ja jätetään tekemättä muita päästövähennystoimia, esimerkiksi uusien teknologiainvestointien muodossa.

On epäilty, että päästövähennysten yliarviointia ja korruptiota tapahtuu jo nyt. Nikkei -journalistit (2021) selvittivät, että Indonesiassa Katingan Mentaya Project, eräs maailmanlaajuisesti suurimmista metsänsuojeluprojekteista, kuuluu näihin. Arvioiden mukaan hanke on myynyt hiilikredittejä jopa kolme kertaa enemmän kuin se voi todennäköisesti saavuttaa (Nikkei Asia, 2021). Kredittejä ovat ostaneet tiedettävästi useat maailmanlaajuisesti tunnetut yhtiöt, kuten Shell ja Volkswagen. Aiemmin projektia on kritisoitu myös mm. siitä, ettei metsäpalojen vaaraa olla otettu tarpeeksi huomioon, jolloin hiilihyvitykset ovat vaarassa hävitä kokonaan savuna ilmaan (REDD Monitor, 2019).

On hyvä kysymys, kuinka metsäpalot sekä muut mahdolliset ympäristötuhot ja virhearviot hyvitysten määristä, tulisi huomioida hiilikaupassa. Kyse on kuitenkin riskeistä, jotka eivät välttämättä realisoidu.

Päästöjen kompensointi on hyvä työkalu kohti kestävämpää tulevaisuutta, kunhan sen varaan ei lasketa kaikkea. Toimivuus vaatii hiilikredittien laskennan tarkentamista, standardointia, sekä valvontaa.

(Kuvaaja: Julia Vanhanen)

Kirjoittaja: Janni Kunttu

Lähteet:

Murun, T., & Takahashi, K. (2021). Elements related to carbon credit credibility – A brief guide for offset credit buyers-. In IGES Discussion Paper (Issue November).

Nikkei Asia, Kanematsu, Y., & Ishibashi, M. (2021, December 13). Indonesian carbon credit project appears to betray its purpose – Nikkei Asia. Nikkei Asia News – Climate Change. https://asia.nikkei.com/Spotlight/Environment/Climate-Change/Indonesian-carbon-credit-project-appears-to-betray-its-purpose

REDD Monitor, & Lang, C. (2019, December 12). Indonesia’s Katingan REDD project sells carbon credits to Shell. But that doesn’t mean the forest is protected. It’s threatened by land conflicts, fires and a palm oil plantation | REDD-Monitor. REDD Monitor News. https://redd-monitor.org/2019/12/12/indonesias-katingan-redd-project-sells-carbon-credits-to-shell-but-that-doesnt-mean-the-forest-is-protected-its-threatened-by-land-conflicts-fires-and-a-palm-oil-plantation/