Ilmainen toimitus yli 50 € tilauksista

Tekstiiliteollisuuden ympäristöjalanjäljen pienentämisen keinot suurennuslasin alla

27.04.2022

Tekstiiliteollisuuden ympäristöjalanjäljen pienentämisen keinot suurennuslasin alla

Kierrätys ja uudelleenkäyttö, eivätkö ne ole vähän sama asia? Entä mitä sitten Sastin kudemattojen valmistus on jos ei kierrätystä? – Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tuotteen käyttämistä samana tuotteena. Sasti siis pääasiassa harjoittaa […]

Kierrätys ja uudelleenkäyttö, eivätkö ne ole vähän sama asia? Entä mitä sitten Sastin kudemattojen valmistus on jos ei kierrätystä? – Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tuotteen käyttämistä samana tuotteena. Sasti siis pääasiassa harjoittaa uudelleenkäyttöä. Kierrätyksellä (recycling) tarkoitetaan tuotteen prosessoimista takaisin raakamateriaaliksi ja siitä uusien samanlaisten tuotteiden valmistusta. Käytännössä siis tekstiilien kierrätyksellä tarkoitetaan kankaiden prosessointia (esim kemiallisesti), jonka tuloksena on kuituja, joista taas valmistetaan lankaa ja lopulta tekstiilejä. Sastin kudemattoprosessi on tavallaan kierrätyksen, uudelleenkäytön, ja downcyclingin välimaastoa. Siinä rikkinäisista vaatteista tehdään mattokudetta, josta kudotaan mattoja. Näissä kaikissa on myös se yhteinen komponentti, että toteuttajina toimivat yritykset ja organisaatiot. Suurin voima on kuitenkin kuluttajalla, ja tässä postauksessa selitän miksi. Katsotaan silti ensiksi, kuinka paljon oikeastaan kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä voi tekstiiliteollisuuden ympäristöjalanjälkeen vaikuttaa.

Paljonko tekstiilejä kierrätetään?

Pre-consumer ja post-consumer tekstiileistä kierrätysteknologioin valmistetut kuidut kattavat vähemmän kuin 0.5% maailman tekstiilikuitumarkkinoista (Textile Exchange, 2021). Suurin ongelma tekstiilien kierrätyksessä on kuitujen sekoitteet kankaissa (luonnonkuidut ja synteettiset), jolloin niitä on hankala erotella kierrätysprosesseissa. Toivoa kuitenkin on, esimerkiksi Suomalaisen Infinna kierrätyskuidun muodossa. Sen uuden tyyppinen kemiallinen erotteluprosessi pystyy erottamaan synteettiset kuidut kuten polyesterin luonnonkuiduista (kuten puuvilla ja viskoosi) (lue lisää https://infinitedfiber.com/about-infinna/fashion/). Silti, vastaavien teknologioiden tulisi yleistyä maailmanlaajuisesti, jotta kierrätyskuitua saataisiin enemmän korvaamaan uusiotuotantoa. Tämä kehityssuunta ei valitettavasti ole näköpiirissä vielä ehkä edes seuraavan vuosikymmenen aikana. Toisekseen, kuluttajien tulisi olla valmiita maksamaan korkeampia hintoja kierrätysmateriaalista ja systemaattisesti pyrkiä välttämään kaikkia lyhytikäisiä vaateostoksia.

Mikä vie ykkössijan: Uudelleenkäyttö, kulutuksen vähentäminen vai kierrätys?

Kierrätystä vielä tehokkaampi ympäristöhyötyjen tuottaja on tutkimusten mukaan uudelleenkäyttö. Tanskalaisen tutkimuksen (Farrant et al., 2010) mukaan, 100 kpl vaatteita secondhand bisneksessä (verrattuna tilanteeseen, että ne oltaisiin heitetty menemään) vähentää:

• 14% ilmaston kasvihuonekaasupäästöjä
• 28% ja 25% maaperän ja vesistön happamoitumista ja rehevöitymistä
• 15% fossiilisten polttoaineinen käyttöä, sekä
• 30% ihmisille myrkyllisten aineiden määrää maaperässä.

Suomalaisessa tutkimuksessa (Levanen et al., 2021) vertailtiin kasvihuonekaasupäästöjä eri skenaarioissa, jossa mm. farkkujen 1) käyttöikää pidennettiin ja näin vältettiin uusien farkkujen hankintaa, 2) farkut jälleenmyytiin, jolla myös vähennettiin uusien farkkujen hankintaa, ja 3) farkut kierrätettiin takaisin kuitumateriaaliksi, joka korvasi neitseellistä kuituraakamateriaalia tekstiilituotannossa. Selvästi eniten (n. 63%) päästöjä vähensi skenaario, jossa farkut säilyivät käytössä pidempää ja näin vähennettiin uusiotuotantoa. Uudelleenkäyttö (secondhand toiminta) vähensi n. 32% päästöjä, ja kierrätys vastaavasti n. 4%.

Tekstiiliteollisuuden ympäristöjalanjäljen pienentämiseen on monta keinoa, mutta mikään niistä ei toimi ilman yhtä pääratkaisua: Kuluttamisen vähentämistä.

Kaikissa uudelleenkäytön ja kierrätyksen tutkimuksissa on yksi yhteinen oletus, josta ympäristöhyödyt riippuvat: Keinojen oletetaan vähentävän uusiotuotantoa. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan, Virossa ja Ruotsissa ostettua 100 käytettyä vaatetta (polyester-puuvilla) vastaan korvaa 60-85 kpl uusia vaatteita (Farrant et al., 2010). Näin ollen, korvaavuussuhde ei varmastikaan ole aivan 1:1 ja esimerkiksi yllä esitellyssä farkkucase -tutkimuksessa esitetyt tulokset voivat jäädä todellista hieman vaisummiksi. On tietenkin selvää ettei tekstiilikuituja voi uudelleenkäyttää ja kierrättää ikuisuuksiin, sillä materiaali ei kestä ikuisesti. Uutta tuotantoa siis tarvitaan tietyn verran joka tapauksessa. On kuitenkin myös selvää, että nykyisestä tekstiilien tuotannosta leijonan osa ei mene tarpeeseen, ja osa ei edes koskaan päädy kuluttajalle esim. sesonkimuodin myymättä jääneiden tuotteiden takia. Muotijätit eivät nimittäin säästä näitä tuotteita, vaan ne lähtevät pääasiassa energiaksi polttoon.

Vastuullista kuluttamista hankaloittaa pikamuodin trendi. Huonolaatuiset halvat tuotteet ovat kuluttajalle helpommin saatavilla, kuin kalliimmat kestävät tuotteet. Tähän voi kuitenkin vaikuttaa siten, että kuluttajat alkavat vaatia laadukkaampia ja kestävämpiä vaatteita ostaessaan vaatteita uutena.

Ohjenuora vastuullisempaan shoppailuun:

  • Osta tarpeeseen ja arvioi jokaisen ostoksen kohdalla, tuleeko vaatetta todella käytettyä ja kuinka kauan
  • Osta käytettynä kun mahdollista
  • Uutta tuotetta ostaessa panosta laatuun ja kestävyyteen. Suosi ympäristöystävällisempiä materiaaleja milloin mahdollista/milloin ne soveltuvat ja kierrätyskuituja

Mielitekoja meillä kaikilla, ei siis tuomita vaan pyritään yhdessä parempaan!

Kaikille tulee joskus mielitekoja, ja tutkimusten mukaan shoppailun vaikutus aivoissa on vastaava kuin päihteiden. Itsekin mieliteko-ostoksia joskus teen, enkä todellakaan aina sellaisia joita käyttäisin tarpeeksi paljon. Kompensaationa itselläni sitten onkin 20 vuotta käytössä olleet polyester ulkoiluhousut (ks blogipostaus), ja shoppailuhimon iskiessä ostan tietenkin Sastilta! 😉 Sasti kääntää myös harhaostokset kestävyyshyödyiksi, kun ne lähettää meille. Siis vaatekaappia siivoamaan kipin kapin!

Kirjoittaja: Janni Kunttu, 27.4.2022

Lähteitä:

Farrant, L., Olsen, S. I., & Wangel, A. (2010). Environmental benefits from reusing clothes. International Journal of Life Cycle Assessment, 15(7), 726–736. https://doi.org/10.1007/s11367-010-0197-y


Levanen, J., Uusitalo, V., Harri, A., Kareinen, E., & Linnanen, L. (2021). Innovative recycling or extended use? Comparing the global warming potential of different ownership and end-of-life scenarios for textiles. Environmental Research Letters, 16(5). https://doi.org/10.1088/1748-9326/abfac3

Textile Exchange. (2021). Preferred Fiber & Materials Market Report 2021. https://textileexchange.org/wp-content/uploads/2021/08/Textile-Exchange_Preferred-Fiber-and-Materials-Market-Report_2021.pdf